Airbnb paljasti hotellialan pysähtyneisyyden

Matkailuala on muuttunut digitaalisuuden myötä melkoisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana - osa yrityksistä on pysynyt vauhdissa mukana, osa tipahtaunut pelistä pois. Matkatoimistot olivat ensimmäiset, jotka saivat tuntea internetin vaikutuksen nahoissaan, nyt koetellaan lentoyhtiöitä ja hiljalleen taksi- ja hotellipalvelut ovat altistumassa muutoksille.

Nykymatkaajahan rakentaa oman matkansa verkossa itse ja kilpailuttaa lentoyhtiöt. Uberin myötä taksia ei tarvita lentokenttäkuljetukseen ja hotelli voidaan paitsi kilpailuttaa, myös korvata kokonaan esimerkiksi Airbnb:n kautta löytyvällä paikallismajoituksella.

Suomalaisille yrityksille ja virkamiehille tuntuu olevan luonteenomaista mussuttaa vastaan ja osoittella lakikirjoja tai muita sääntöjä sen sijaan että mietittäisiin, miten oma kivikautinen toiminta saataisiin muutettua moderniksi. Tällä hetkellä juuri hotelliala tuntuu rakentavan vanhakantaisen bisneksen ympärille vallihautoja ja muureja vihollisia vastaan - sen sijaan että tähyilisi horisonttiin ja miettisi uusia tuoreita ratkaisuja.

Viimeisin esimerkki liittyy nimenomaan Airbnb:n toimintaan. Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n Timo Lappi kähisee Helsingin Sanomien mielipidepalstalla "mutku, sitku" -tyyppisillä kommenteilla mm. verotuksesta, työnantajamaksuista ja muista tekijöistä, jotka hänen mielestään antavat etua Airbnb:lle kipailussa perinteistä hotelli- ja hostellitoimintaa vastaan.
Kuva: JN
















Huoli on toki aiheellinen, mutta en usko, että pelkkä hinta selittää Airbnb:n suosiota. Kyse on enemmän siitä, että omatoimimatkailijat haluavat kokea paikallista elämää entistä aidommin - kliininen hotellihuone kaupungin ydinkeskustassa kun ei siihen oikein tarjoa eväitä. Toisaalta jos hotellihuoneen sijaan voi hankkia vaikkapa kaksion, jossa esimerkiksi lapsille löytyy oma huone, ei liene vaikea arvata minkä vaihtoehdon perhe valitsee. Työmatkat ovat toki asia erikseen.

Verotusta ja lakeja kiinnostavampi kysymys on näin ollen, miksei hotelliala tee mitään vastatakseen kuluttajien kiinnostukseen koti-maisesta asumisesta lomakohteessa? Esimerkiksi Saksasta löytyy jo paljon yksityisiä toimijoita, jotka hankkivat sijoitusasunnon ainoastaan käyttääkseen sitä Airbnb:n kautta tapahtuvaan majoittamiseen.

Miksei siis hotelliyritys voisi hankkia omistukseensa asuntoja lähiöistä ja pyörittää niiden kautta samanlaista liiketoimintaa - ilman buffet-aamiaisia, minibaareja tai kokolattiamattoja? Hotellin vahva brändi voisi houkutella asiakkaita ja toisaalta tuoda luottamusta että asunto on kunnossa ja homma toimii. Siivousta tai muuta huoltoa ei tarvita päivittäin - eihän kenenkään kotonakaan käy palvelijaa sijaamassa vuodetta päivittäin. Näin ollen pelkistetty kotiasumisen malli olisi mahdollista tuottaa paljon hotellihuoneita halvemmalla.

Airbnb:n laajeneminen ja muut tuoreet majoitusideat ovat tuoneet virkistävällä tavalla esiin sen tosiasian, että hotellibisnes ei ole vuosikymmeniin (vai vuosisatoihin?) muuttunut käytännössä mihinkään. Huoneiden varustelu toki elää mutta liiketoimintamallit ovat pysyneet samoina. Jos ala ei rupea suhtautumaan uusiin innovaatioihin muuten kuin möykkäämällä, hotellibisneksestä kehittyy takuulla uusi Nokia.

Jos kerran asiakkaat sitä haluavat, miksi kaivaa verotuksen ja lainsäädännön avulla vallihautoja kun voisi kehittää omaa liiketoimintaa? Veikkaan että parin vuoden päästä hotelliala on jo keksinyt jotain valitettavaa esimerkiksi kapselihotelleista - mikäli konsepti saadaan kaupallistettua Helsinkiin.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
Katso kaikki tekemäni tabulatuurit ja soinnutukset