Sosiaalinen media yrityksissä vaatii syöttelykulttuuria

Tuttu näky jääkiekko-ottelussa; puolustajat kokoontuvat oman maalin taakse odottamaan, että uusi ketju saadaan kentälle ja kuviot selviksi. Tämä onkin varsin turvallinen ratkaisu, sillä kiekko pysyy omalla joukkueella, syöttötilaston prosentteja saadaan kaunisteltua ja pelikellossa aika kuluu mukavasti. Ainoa ongelma on se, että maalit syntyvät harvemmin oman maalin takaa, eikä yleisökään tykkää – palkintona on usein vain buuauskonsertti. Ja ennemmin tai myöhemmin vastustajan rohkein hyökkääjä kuitenkin karvaa kiekon pois.



imageSama tilanne on monissa yrityksissä. Tietoa pantataan itsellä ja kuvitellaan, että sen avulla itsestä tulee korvaamaton. ”Olen turvassa, koska ainoastaan minä tiedän tässä talossa tämän asian” – tyyppinen ajattelu saattoi toimia vielä vuosikymmen (tai pari) sitten. Nykyisin, kun tiedon jakaminen on tehty lapsellisen helpoksi, sparraaminen ja asioiden pallottelu ajasta ja paikasta riippumattomasti on paitsi mahdollista, myös tehokasta ja ketterää sekä mahdollistaa paremman lopputuloksen.

Harvemmin jääkiekossakaan kukaan enää purjehtii yksin koko kentän läpi, vaan maalit syntyvät syöttelyketjun päätteeksi vastustajan seistessä - Antero Mertarantaa lainaten - siellä kuuluisalla kebabkioskilla.

Samaan aikaan sosiaalinen media tekee kovasti tuloaan yritysmaailmaan. Erilaisia Facebookia, Twitteriä ja muita sosiaalisen median palveluita imitoivia ratkaisuja ilmaantuu yrityskäyttöön jatkuvalla syötöllä, eivätkä palveluiden käyttömaksutkaan päätä huimaa.

Yritysten kannalta tilanne näyttää siis helpolta; valitaan sopiva some-ratkaisu, pari hiiren klikkausta, kiekko liikkeelle ja maalihanat auki! Valitettavasti sosiaalisen median kohdalla kyse ei kuitenkaan ole teknisestä ratkaisusta, vaan ihmisten on muutettava kommunikointitapojaan. Sosiaalisen media kun pohjautuu ihmisten itse tuottamaan sisältöön, ja tiedon jakamisen kulttuuri on edellytys sille, että some-ratkaisuista saadaan kaikki teho irti.

Mikäli organisaatiossa tieto kulkee kahdenvälisissä sähköposteissa tai suljettujen ovien takana, mikään tekninen ratkaisu ei itsessään paranna tilannetta - sosiaalinen media ja passiivinen kulttuuri kun sopivat melko huonosti yhteen.

Ei jääkiekossakaan hieno kuvio fläppitaululla vielä muuta numeroita tulostaululla.
Kulttuuri ei kuitenkaan muutu itsekseen - tarvitaan tekoja. Monet yritykset ovatkin lähteneet rohkeasti sosiaalisen median maailmaan – it-yhtiö Atos kenties näkyvimmin ZeroEmail – ohjelmallaan.

Vastaava muutos lienee muillakin edessä ennemmin tai myöhemmin. Ja kun se tapahtuu, eniten maaleja tulee tekemään se joukkue, joka pyörittää peliä koko kentän laajuudella - eikä seiso maalin takana turvassa.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu CIO.fissä sekä ICT Standard Forumilla.

Piditkö tekstistä? Jaa se eteenpäin!

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti