Toimialan kontrolli kangistuttaa digitalisaation

digitalisaatio, johtaminen
Olen viime vuosina päässyt näkemään lukuisien organisaatioiden digitaalista kehitystä ja nähnyt sekä nopeita harppauksia että pysähtyneisyyttä. Joukkoon mahtuu isoja ja keskikokoisia toimijoita, julkisia ja yksityisiä. Syitä ja tilanteita digitalitaalisen muutoksen omaksumiseen on toki lukuisia riippuen mm. yritysten (taloudellisesta) tilanteesta sekä toimialan muutoksista, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Yksi asia, joka tuntuu yhdistävän erityisesti niitä organisaatioita, joissa muutos tapahtuu hitaasti, on ydinliiketoiminnan luonne.

"Mitä kontrolloidumpi toimiala on, sitä varmemmin myös kehittäminen sujuu hitaasti ja varovasti, koska sama varmistelun kulttuuri kankeuttaa kaiken kehittämisen"


Käytännössä siis niillä toimialoilla, joiden ydinliiketoiminnan luonne vaatii paljon selvityksiä, tarkastuksia, valvontaa ja varmistuksia, myös IT:n ja digitalisaation kehitys saa osansa kontrollista. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, ettei kontrollille IT- ja digitalisaatioasioissa olisi välttämättä mitään perusteita. Mutta kun liiketoiminnan kontrolli edellyttää varmistamaan ja puhkisuunnittelemaan kaiken tekemisen, siitä tulee "talon tapa - the company way".

Esimerkkejä tästä löytyy vaikkapa pankki- ja vakuutussektorilta (ml. eläkevakuuttajat), liikennöinnistä ja vaikkapa lääkealalta. Kaikissa näissä ydintekemistä seurataan tarkkaan mm. viranomaisten taholta - mikä on sinänsä loistavaa! Emmehän halua, että lääkehyllyyn päätyyy vaarallisia lääkkeitä tai että eläkesäästöt tuhlataan ties mihin sijoituksiin.

Kun puhkivarmistaminen ja selvittely ulottuu myös toimintoihin, jotka eivät sitä oikeasti tarvitse, kehityksen vauhti hiipuu samalla vauhdilla kun proseduurien, ohjeisdokumenttien ja manuaalien sivumäärä kasvaa.

Tavallaan kontrollin leviäminen on kovin luonnollista ja ymmärrettävää, sillä samat ihmiset osallistuvat yleensä sekä liiketoiminnan projekteihin että digitalisaation kehittämiseen. Roolin vaihtaminen palaverien välillä voi osoittautua mahdottomaksi.

Mistä voi tunnistaa, onko kontrollikulttuuri asettunut digitalisaation kehityksen tielle kangistamaan kehityksen ketteryyttä?


Yhtä oikeaa vastausta ei varmaan ole, mutta hälyytyskellon pitäisi piristä edes vaimeasti, jos... (vähän karrikoiden)
- Kaikkeen tekemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti ohjeistus, ettei yleisestä tavasta vaan poiketa.
- Toimenpiteiden raportointiin menee enemmän aikaa kuin itse toimenpiteisiin.
- Uusi tuote tai palvelu pyritään suunnittelemaan täysin valmiiksi, ettei varmasti mikään mene pieleen (sen sijaan, että kokeiltaisiin kevyesti, halvalla ja nopeasti).
- Palavereita on runsaasti ja palaverit täyttyvät johtajista, jotta voidaan varmistaa, että kaikilta on varmasti kysytty lupa / mielipide ennen kuin lähdetään eteenpäin.
- Digitalisaation (tai IT:n) toimintamalli on niin monimutkainen, että tarvitaan erillinen kurssi sen kommunkoimiseen

Erityisesti hälyytyskellon tulisi soida, jos nämä asiat hallitsevat arkitekemistä alalla, jota ei vahvasti kontrolloida.

Tämähän ei tarkoita sitä, että digitalisaation osalta tulisi elää kuin pellossa ilman mitään ohjausta. Toimintaa suunniteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa erottaa, mitä asioita tarvitsee ihan oikeasti vahtia tarkasti ja missä kohdissa luovuuden, kokeilujen ja jopa epäonnistumisien on syytä antaa rehottaa vapaammin. Fail fast, fail cheap!

Juho Nevalainen on digitalisaation johtamisen ja asiakaskokemuksen kehittämisen asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti