Perineinen televisio määrää, netti-tv vikisee

Viimeisten vuosien aikana käytännössä kaikki suuret tv-kanavat ovat ansiokkaasti vieneet sisältönsä verkkoon - jopa mobiiliin. Yle Areena, MTV:n Katsomo ja Sanoman Ruutu ovat täynnä jos jonkinlaista sisältöä ja teknologiakin tuntuu toimivan ihan siedettävästi - hyvä niin!

Tv-yhtiöiden toiminnassa ihmetyttää enää vain marssijärjestys - perinteinen televisio kun tuntuu edelleen määräävän tahdin ja netti-tv:n osaksi jää sopeutuminen. Tarkoitan tällä sitä, että valtaosa ohjelmista lähetetään ensin perinteisessä televisiossa ja vasta sitten netti-tv:ssä.

Miksi ihmeessä?

Sisältöhän on varmasti tv-yhtiön kovalevyllä odottelemassa lähetysaikaa. Jos itse ostaisin kalliilla rahalla ohjelmia ulkomaisilta tuotantoyhtiöiltä, en seisottaisi niitä offlinessa odottelemassa että sopiva slotti ilmaantuisi lähetysverkosta. Laittaisin sisällön heti mainosten kera verkkoon nähtäville - netti-tv-hitailijat katsokoon ohjelmat telkkarista sitten kun ohjelma-aika joskus koittaa.

Toki on jotenkin ymmärrettävää että jakelusopimukset saattavat vaatia että ensiesitykset tapahtuvat televisioverkossa - tosin tarvitseeko sellaisia sopimuksia tehdä? Mainostajat sen sijaan varmasti seuraavat siihen kanavaan, jossa on eniten pöhinää - oli se sitten netti-tv:ssä tai jossain muualla.

Joidenkin ohjelmien kohdalla kanavat ovat toki koittaneet raapia pientä lisäbisnestä kasaan antamalla mahdollisuuden katsoa tulevia jaksoja etukäteen lisämaksusta. Luulisi että ohjelmien mainoksille saataisiin enemmän katsojia mikäli ne ilmestyisivät saataville aikaisemmin. Tällöin hölmöt lisämaksut voitaisiin ehkä unohtaa.

YLEllä ohjelmien pihtailu ihmetyttää vielä enemmän, sillä mainonnalla ei ole roolia. Otetaan esimerkiksi Siskonpeti -ohjelma. Miksei kaikkia jaksoja voi laittaa Areenan heti vaan katsojan täytyy odottaa ties kuinka monta viikkoa nähdäkseen ne kaikki? Siskonpedin kohdalla ihmetyttää myös, miksi Areenaan ilmestyi aluksi kolme ensimmäistä jaksoa. Tällöin innostunut katsoja katsoo kolme jaksoa putkeen ja odottaa sen jälkeen 3 viikkoa ennen kuin seuraava jakso tulee ulos eetteristä.

Jos jotain positiivista, niin ohjelmat tuntuvat ilmestyvän käytännössä heti netti-tv:hen - kunhan ne on ensin näytetty televisioverkossa.

Silti aika uskomatonta, että suomalaiset antavat televisioyhtiöiden sanella viikkorytminsä - vaikka luonnollisesti erilaiset tallennuslaitteet ja -palvelut ovat päässeetkin horjuttamaan asetelmaa.

Mitä pitäisi tapahtua, että tilanne kääntyisi päälaelleen ja sisällöt ilmestyisivät ensin verkkoon ja sitten vasta eetteriin?

Juho Nevalainen on digitalisaation johtamisen ja asiakaskokemuksen kehittämisen asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Vähittäistavarakauppojen digitalisaatiossa erot ovat vielä suuria

Ruokakauppaketjut ovat lähteneet digitalisaatioon vihdoin täysillä mukaan. Ilmeisesti yleinen mielipide tuntuu olevan, että kaupan digitalisaatio on yhtä kuin mobiilisovellus, sillä eri ketjujen appseja tuntuu ilmestyvän jatkuvasti lisää.

Bloggasin aiemmin Stockmannin uudesta mobiiliaplikaatiosta. Sen innoittamana lähdin vertailemaan eri vähittäistavarakauppaketjujen mobiilisovelluksia - kaikilla suurilla toimijoilla kun tuntuu sellainen jo olevan. Seuraavassa muutamia keskeisiä havaintoja:

Keskon K-Ruoka (tällä hetkellä vain iOS-versio saatavilla)

K-Ruoka on hiljattain julkaistu K-ruokakauppojen applikaatio, joka keskittyy resepteihin, etukuponkeihin sekä ostoslistoihin - varsinaista mobiilikauppaa sovelluksessa ei ole. Lisäksi K-Ruoka näyttää kartalla lähimmät K-ruokakaupat ja mahdollistaa ostoslistan tekemisen ruokakauppojen tarjonnan perusteella.

Reseptit ovat pääasiassa taattua Pirkkaa ilmeisesti pääasiassa ydinperheille suunnattuna. Pulled pork lienee eksoottisinta, mitä reseptien joukosta voi löytää. Kätevää resepteissä on se, että tarvittavat ruoka-aineet voi napata omalle ostoslistalleen periaatteessa yhdellä kosketuksella. Ostoslistan voi lisäksi jakaa muiden kesken, mikä on luonnollisesti kätevä ominaisuus.

Kaiken kaikkiaan K-Ruoka jättää kylmäksi, sillä sovellus on melko nopeasti selattu läpi eivätkä ilmaiskupongit Pirkka Lettuhillopurkkiin jaksa kovin paljoa houkutella.

-------------------

Stockmann-mobiilisovellus (tällä hetkellä vain iOS-versio saatavilla)

Stockmannin applikaatiota tulikin jo sivuttua aiemmassa postauksessa, mutta tiivistettynä kyseessä on aikaisen kehitysvaiheen sovellus, joka tarjoaa tällä hetkellä lähinnä muutamia etukuponkeja sekä uutisia ja tapahtumia tavarataloista - and that's about it.

Toki sovelluksessa todetaan moneen kertaan että kehitystyö on kesken ja uusia ominaisuuksia on tiedossa. Silti on hiukan erikoista, että Stockmann lanseeraa näin vähäisellä sisällöllä olevan sovelluksen melko näkyvästi.

-------------------

S-Ryhmän S-mobiili ja Foodie (iOS, Windows, Android)

S-Ryhmällä on kaksi sovellusta, joista Foodie on keskittynyt ruoan verkkokaupan tarjoamiseen mobiilisti ja S-Mobiili etukuponkeihin sekä toisaalta S-Pankin palveluiden tarjoamiseen. Toisaalta S-mobiilin edun ja tarjoukset kattavat kaikki S-Ryhmän ketjuihin.

Foodie on selkeästi ainoa toimiva mobiiliruokakauppa, josta kuluttaja voi oikeasti ostaa elintarvikkeet kotiovelleen tai Prisman noutomyymälään. Sovelluksen tarjonta on myös varsin laajaa varsinkin kun huomioi sen sisältävän Prisman käyttötavarapuolenkin.

Huono puoli Foodiessa on toisaalta kotiinkuljetusten rajallisuus - liian kaukana Prismasta asuva joutuu tyytymään Alepan Kauppakassi-palveluun, mikä toisaalta supistaa valikoimaa merkittävästi sekä nostaa elintarvikkeiden hintoja merkittävästi.

Muuten Foodie kattaa hyvin pitkälti samat ominaisuudet kuin K-Ruoka-sovelluskin ostoslistoista resepteihin. Valitettavasti reseptien taso ei Foodiessakaan päätä huimaa, vaan sovellus ehdottelee pääruoiksi lähinnä uunilohta, munakasta tai erinäisiä jauhelihaherkkuja. Toisaalta Foodien reseptivalikoima tuntuu olevan varsin paljon laajempi kuin kilpailijallaan. Ihmeellisenä lisätoimintona Foodiessa on etusivulla oleva "keskustelu", joka voi johtaa helposti huvittaviin tilanteisiin.


Yhteenvetona voisi todeta että kaikki suurimmat toimijat vähittäiskaupan alalla tuntuvat heränneen digitalisaatioon ja panostavat mobiiliin, mutta jokaisen kohdalla pakka tuntuu olevan vielä omalta osaltaan levällään. Aika varmasti näyttää miten sovellukset pystyvät erottumaan toisistaan, sillä toistaiseksi markkinassa tuntuu olevan rutkasti tilaa luoville ja kekseliäille ratkaisuille. Liikkeelle on nimittäin lähdetty varsin varovaisin askelin ja varmoin ottein. Tosin hyvä että on lähdetty!

Juho Nevalainen on digitalisaation johtamisen ja asiakaskokemuksen kehittämisen asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Digitalisaatio hiipii kauppoihin appsi kerrallaan - Case Stockmann

Kuva: Kauppalehti.fi

Kauppalehti kirjoitti verkossa 4.10. Stockmannin toimitusjohtaja Per Thelinin ensikokemuksista yhtiön ruorissa. Sinänsä ansiokkaassa jutussa Thelin korostaa paitsi kauppakonsernin muutosten suuruutta, myös perinteitä, joita suomalaisilla tuntuu olevan Stockmannia kohtaan. Tämä ei luonnollisestikaan helpota muutosten läpivientiä.

Yksi kohta kiinnittää kuitenkin huomion erityisesti. Kauppalehti kirjoittaa: "Seuraava iso askel on houkutella nuoret Stockmannille. Se ei onnistu ilman mobiilisovellusta, ja sellainen onkin jo saatavana Applen laitteisiin. Tosin suurin hyöty sovelluksesta on kanta-asiakkaille, koska siihen voi ladata etukupongit ja saada tietoa kanta-asiakaseduista."

Epäselväksi jää, onko kyseinen kohta toimittajan tuotantoa vai toimitusjohtaja Thelinin lausahdus - toivottavasti ei ainakaan jälkimmäisen. 

Ei kai nuorten houkuttelu kauppakeskukseen ole oikeasti kiinni mobiilisovelluksesta? Ja ei kai Stockmann kuvittele, että sähköiset etukupongit riittäisivät koukuttamaan nuorison sovellukseen? Ilman kiinnostavaa, koukuttavaa ja kuluttajaa hyödyttävää sisältöä itse sovellus on täysin toissijainen.

Stockmannin haastetta ei yhtään vähennä se, että allekirjoittaneelle ei tule mieleen montaakaan "vähittäiskauppasovellusta", joiden käyttö olisi vakiintunut edes jollain tavalla. Esimerkiksi S-Ryhmän S-mobiilin hyödyllisyys perustuu ainakin itsellä lähinnä S-Pankin tilitietojen mukana oloon. Juuri muuta sovelluksella ei tulekaan tehtyä koska lähes kaikki muu sisältö perustuu sähköisiin ale-lipukkeisiin.

Äkkiseltään tulee mieleen muutama toiminnallisuus, jotka kenties nostaisivat Stockmannin sovelluksen tarpeellisuutta oleellisesti:

- Tuotteiden sijaintitedot (mistä löydän mitäkin?)
- Parkkihallin reaaliaikainen ruuhkatilanne
- Tieto siitä, että väliaikaisesti hyllystä loppu ollutta tuotetta on taas saatavilla
- Ruokablogien yhdistäminen Stockmann Herkun tarjontaan (esim. mitä ruokabloggaajat suosittavat tarjouksessa olevista raaka-aineista valmistettavaksi)
- Herkun tuoretiskin reaaliaikainen jonotilanne (kuinka pitkään joudun jonottamaan palvelua tiskillä)
- Herkun kassojen reaaliaikainen jonotilanne
- Hullujen Päivien aikaan ainoastaan mobiiliin suunnatut täsmätarjoukset

Ei tietysti niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin; toimitusjohtaja Thelin lupaa että sovellusta kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Minimum Viable Product -ajattelu lienee varmasti nykypäivää myös Stockmannilla.

Ja hyvä että kehittävät - itse en onnistunut liittämään edes kanta-asiakaskorttia sovellukseen ilman virheilmoitusta.

Juho Nevalainen on digitalisaation johtamisen ja asiakaskokemuksen kehittämisen asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.