Sekä Sanoma että muut lehtikustantajat hakevat kasvua viemällä sisältöään verkkoon. Helsingin Sanomat sekä muut keskeiset julkaisut löytyvätkin nykyisin jo kaikissa mahdollisissa formaateissa - on näköislehteä, verkkolehteä, iPad-lehteä, kännykkälehteä jne. Ja juuri tässä mennäänkin vikaan. Kustantajat vievät intohimoisesti lehtensä verkkoon eri formaateissa sen sijaan että fokus keskittyisi sisältöön ja kunkin formaatin käyttötapaan. Tuloksena on naurettavan huonoja käyttöliittymiä sekä hukattuja mahdollisuuksia hyödyntää kunkin formaatin parhaita puolia sekä verkon sisältöjä.
Otetaan Hesari esimerkiksi. Ipadille suunnattu appsi sisältää kaksi vaihtoehtoa; näköislehden sekä iPadille suunnatun version, jonka käyttökokemus on luokattoman huono; juttujen osia jää usein puuttumaan, artikkelien asettelu on mitä sattuu jne. Kummassakin "iPad-lehdessä" lukija joutuu kääntelemään sivuja ja zoomailemaan saadakseen teksistä selvää ja kokemus on muutenkin varsin kökkö.
Tuntuukin että lehti on sellaisenaan yritetty survoa iPadin sisään miettimättä yhtään mikä on olennaista lukijalle ja mikä ei. Miksi esimerkiksi sisällön järjestys on olennaista kun monet lukijat (itseni mukaan lukien) eivät kuitenkaan lue kaikkia osioita? Miksei lukija voi järjestää osioita siihen järjestykseen kun itse haluaa?Korostettakoon tähän väliin että verkkojulkaisujen outoudet eivät toki ole pelkästään Hesarin tai Sanoman ongelma - muut kustantajat toistavat järjestäen samat asiat onnistumatta yhtään sen paremmin.
Jos verkon sisällöt olisi integroitu verkkojulkaisuihin paremmin "lehden" sisällä pääsisi selaamaan Wikipediasta lisätietoja ja Youtube-videot olisivat klikkauksen päässä - samaan tapaan kuin mitä kirjoitin aiemmin e-kirjoista. Wikipedia voisi jopa säästää toimittajien aikaa - tunnettujen henkilöiden taustat löytyvät sieltä joka tapauksessa jo. Toisaalta esimerkiksi Hesarin toimittajat ovat sankoin joukoin Twitterissä - mikseivät toimittajien twiittaukset voisi olla mukana artikkelissa reaaliaikaisesti? Tai miksei "lehti" voisi tuktailla Foursquaren kautta liikkeitäni ja kertoa vaikka arvosteluita ravintoloista, joihin olen tehnyt check-inin - matkavinkeistä puhumattakaan? Sijaintitietojeni perusteella voitaisiin kohdentaa mainontaa tarkemmin ja vaikka kertoa lähellä tapahtuvista liikenneonnettomuuksista.
Mainonnan kannalta artikkeleiden sekaan voitaisiin enemmän sisällyttää tekstilinkkejä - niillä kun on monessa tilanteessa suurempi esimerkiksi hakukoneoptimoinnillinen arvo silmille pomppivaan banneriin verrattuna. Joku voisi jopa klikata linkkiä mielenkiinnosta - bannereitahan ei tutkimusten mukaan klikkaile juuri kukaan.
Tässä vain muutama esimerkki toiminnoista, jotka tekisivät veisivät vaikkapa Hesarin verkkolehteä kohti aitoa verkko-Hesaria. Ja siinä on aika iso ero.
Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
