Goodreads hyödyttäisi kotimaista kirja-alaa

Selailin Goodreads -palvelua taas kerran ja merkkailin kirjoja, jotka olen lukenut - ja taisi pari päätyä tulevaisuuden lukulistalle. Jos Goodreads ei ole vielä tuttu, kysessä on siis somen lahja kirja-alalle; palvelu, jossa kuka tahansa voi kertoa kavereilleen mitä on viime aikoina tullut luettua, oliko hyväkin teos, mitä aikoo lukea seuraavaksi jne. varustettuna sosiaalisen median perustoiminnoilla kommenteista tykkäämiseen. Toki lukemisensa voi jakaa muihin some-palveluihin Facebookista ja Twitteristä lähtien. 

Palvelu toimii selaimella ja yleisimmillä mobiililaitteilla sujuvasti ja suomalaisia käyttäjiä sekä kirjallisuutta löytyy vaikka kuinka paljon - kannattaa tutusta!

Aiemmassa postauksessa pohdiskelin e-kirjojen nykytilaa Suomessa. Goodreads on luonteva jatko tälle pohdinnalle, sillä kuten arvata saattaa, kotimaiset kirjatalot loistavat palvelusta poissaolollaan eikä palvelua ole noteerattu muutenkaan kirja-alalla juuri mitenkään - ainakaan maallikon silmin. Kuten muussakin liiketoiminnassa, kirjabisneksessäkin luulisi pätevän sama sääntö siitä, että yrityksen kannattaa olla siellä missä asiakkaatkin - tässä tapauksessa lukijat - ovat.

Jäinkin miettimään miten kirja-ala voisi hyödyntää Goodreadsia tehokkaammin. Tässä pari muutama ensimmäinen ajatus:

1) Miksei e-kirjojen loppuun voisi lisätä linkkiä "arvioi teos Goodreadsissa", jolloin teos saisi näkyvyyttä palvelussa? Etenkin tuntemattomammat teokset nousisivat esiin palvelun käyttäjien keskuudessa - ilmaista mainostilaa siis!

2) Mikseivät kirjakaupat - esim. Suomalainen kirjakauppa - ja kustantamot voisi lisätä itseään Goodreadsiin? Palvelusta pystyy nyt jo valitsemaan minkä tahansa kirjan ja etsimään jälleenmyyjiä sille. Toistaiseksi yhtäkään suomalaista kauppaa ei ole tullut vastaan - lähinnä vaan Amazonin ja Abebooksin kaltaisia viritelmiä.

3) Mikseivät kirjakaupat ja kustantamot voisi lisätä teoksien saamia arvioita omiin palveluihinsa? Erityisesti kansainvälisesti julkaistuja teoksia arvioidaan Goodreadsissa päivittäin monia - tai pitäisikö sanoa lukemattomia - kertoja sekä tähtiarvioin että sanallisesti. Veikkaisin että kirjojakin ostetaaan mielellään sen perusteella, mitä muut ovat niistä sanoneet.

4) Voisivatko kirjakustantamot hyödyntää Goodreadsin käyttäjiä tulevien teosten "esiraatina"? Tyyliin; "Saat kirjan ekirjana etukäteen luettavaksesi jos arvioit sen sitten Goodreadsissa ja jaat kaikkiin mahdollisiin some-palveluihin?" Toisin sanoen ilmaista ennakkomarkkinointia kustantamoille ja kirjailijoiden fanien palkitsemista.  

Goodreadsissa voi myös mainostaa uutuuskirjoja ja veikkaisin että niiden kohdentaminen suomalaiselle yleisölle ei ole mahdoton tehtävä.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

E-kirja - loistava tulevaisuus takana?

On oikeastaan aika surkuhupaisaa miten kirjakustantajat ovat onnistuneet sähläämään e-kirjat niin kuralle. Tilanne muistuttaa hyvin paljon e-lehtiä (tai verkkolehtiä - mitä termejä halutaankaan käyttää), jotka eivät hyödynnä verkkoa oikeastaan juurikaan. Sekä kirjat että lehdet muistuttavat lähinnä skannattuja versioita "oikeista" teoksista, eikä verkon tai sosiaalisen median mahdollisuuksista osata ottaa parhaita puolia irti. Pieni jakonappi artikkelin kulmassa ei paljon lämmitä - tosin kirjoistahan sekin vielä puuttuu.

Sekä lehtien että kirjojen kohdalla sähköistämisessä onkin menty nimenomaan formaatti edellä. Kirja - sellaisena kuin se on aina tunnettu - on tungettu sähköiseen muotoon miettimättä yhtään laitteiden tarjoamaa potentiaalia.

Miksei kirjassa voisi olla esimerkiksi integraatioita Wikipediaan, jolloin kirjassa esiintyvistä henkilöistä
voisi näppärästi etsiä lisätietoa lukiessa. Steve Jobsin elämäkerta olisi muuttunut kerralla kiinnostavammaksi vielä entisestään. Tai miksei Google Maps ole liitetty mukaan, jolloin tapahtumapaikasta saisi paremmin selvää? Olisi myös mielenkiintoista, jos kirjasta voisi valita osuvan kohdan ja jakaa sen samantien sosiaalisen median palveluihin - esim. Goodreads kerää jo paljon kirjallisuudesta kiinnostuneita. On varmaan täysin utopistista visioida tilannetta, jossa kirjan sivulla mainittu tuotteen nimi olisikin linkki tuotteen tarjoajan sivuille? Kustantaja saisi näin lisätienistejä.

Nimenomaan hinta e-kirjoissa eniten ihmetyttääkin. Miksi sähköinen versio maksaa käytännössä saman kuin paperille printattu ja nidottu versio? Eikö painamisella ole oikeasti suurempaa hintavaikutusta kirjan tekemisessä vai eivätkö kustantajat vain ymmärrä, että e-kirjasta täytyy tehdä houkutteleva myös hinnan suhteen jos sen halutaan lähtevän lentoon vielä tällä vuosituhannella.

Ja kaiken lisäksi sama hinta koskee vain omaa käyttöä - sähkökirjaa kun ei oikein pysty lainaamaan kaverille. Missä ovat innovatiiviset hinnoittelumallit, joilla kirjan kustannuksen voisi vaikkapa jakaa kaverien kesken sitä mukaa kun teosta jaetaan eteenpäin?

Muistaako joku vielä mitä iTunes teki musiikkialbumeille? Hinnat puolittuivat ja kansa rupesi lataamaan. Miksei sama ole käynyt e-kirjoille? Hinnat ovat samat kuin paperiversioissa ja lukuohjelmat vaihtelevat OK:n ja käyttökelvottomien välillä. Tässä saattaakin olla yksi syy e-kirjojen laiskaan starttiin varsinkin kun e-kirja-formaatti on päässyt leviämään käsiin; eri kirjakaupat käyttävät kaikki omia sovelluksiaan siinä missä iTunes keskitti musiikin yhteen paikkaan.

Sosiaalisen media kannalta kirja-alan toiminta vastaa hyvin pitkälti e-kirjojen nykytilaa. Esimerkiksi Twitteristä ei monikaan kustantaja ole varmaankaan vielä kuullut - sen verran vähän heitä tuntuu somessa vielä pyörivän.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.