Digitaalisuudesta kilpailuetua lentämiseen

Parin viimeisen lentomatkan aikana olen miettinyt lentomatkustamista ja sen kehittymistä matkustajan näkökulmasta. Enkä ainoastaan surkean palvelun kautta. Aika surkea kehitys kaiken kaikkiaan. Lentäminen on toki halventunut merkittävästi ja reittiverkosto laajentunut rajattomaksi, mutta itse matkustamiskokemus on pysynyt digitaalisuuden yleistymisestä huolimatta kännykkälippua lukuun ottamatta samana viimeiset vuosikymmenet - hiukan kärjistäen toki.

Astu sisään koneeseen - etsi paikka - turvaesittely - huonosti kuuluvia kuulutuksia - "tarjoilu" matkan pituudesta riippuen joko olematon tai kehno - kärrymyynti - kuulutus ohjaamosta - santsikuppi - laskeutuminen - heippa.

Ei paljon auta, että esimerkiksi Finnair julistaa verkkosivuillaan "Koe uusi tapa lentää" ja "Löydä koko elämys". Itse asiassa lentomatkustaminen oli elämys ainoastaan ensimmäisellä kerralla - sen jälkeen palveluita on ainoastaan leikattu ja elämystä tuovia elementtejä karsittu. Ja nyt puhuu siis Economy-luokan matkustaja.

Kilpailuedusta tuskin kannattaa palvelun kohdalla puhua, vaikka toki yhtiöissä eroja löytyykin. Aika harva vaihtaa kalliimpaan lippuun ja huonompaan kellonaikaan vain lentoemon hymyn leveyden takia.

Miten lentoyhtiöt voisivat tarjota kiinnostavampaa palvelua lennoilla - tässä muutamia ajatuksia;

Lähes kaikilla matkustajilla on jo jonkinlainen älylaite mukanaan lentokoneessa - miksi siis lentoyhtiöt tuhlaavat kalliisiin viihdejärjestelmiin? Voisiko yhtiö tarjota matkustajille yhteisen applikaation, jonka kautta matkustajat voisivat tehdä yhteisesti asioita - esimerkiksi lennon aikana matkustajien välinen Angry Birds -turnaus? Voittaja voitaisiin palkita lennon lopulla. Samalla applikaatiosta voisi katsoa elokuvia tai vaikka ostaa lisämaksusta mitä tahansa viihdettä.

Kuva: aircraftinteriorsinternational.com

Toisaalta matkustajat voisivat jakaa vinkkejä matkakohteesta tai vaikka sopia kimppakyytejä kohdekaupungin keskustaan lentokentältä. Yksin makustavat voisivat löytää toisensa matkan aikana, liikematkustajat voisivat LinkedInin avulla näyttää olevansa koneessa ja löytää potentiaalisia asiakkaita.

Lentoyhtiö voisi toisaalta esimerkiksi kysyä palautetta reaaliaikaisesti vaikkapa ruokailun jälkeen. Online-äänestys ruoan mausta olisi hauska ohjelmanumero lennolle. Matkustajien käyttäytymisestä saataisiin enemmän tietoa ja toisaalta mahdollisuudet mainostamiselle sekä brändin vahvistamiselle olisivat ilmeiset.

Langaton internethän on jo arkipäivää osalla lentoyhtiöistä. Toisaalta monilla yhtiöillä on jo omat mobiiliapplikaationsa, jotka lupaavat auttaa matkan eri vaiheissa. Utopiasta ei siis voida puhua.

Miten muuten lentomatkustamista voisi nykyaikaistaa?

--------------------------
Aiheeseen liittyen:
Lasi vettä Blue1:n lennolla: 3 euroa.
Asuntokauppaa voisi nykyaikaistaa helposti
5 ehdotusta messujen modernisointiin
Crowdsourcing tehostaisi pysäköinninvalvontaa

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Vaatekauppa 2.0 - Miten vaateliikkeet voisivat hyödyntää verkkoa?

Helsingin Sanomien toimittaja Matti Tyynysniemi arveli kolumnissaan verkkokaupan tappavan kivijalkakaupat eritysesti vaatealalla - asiakkaat kun käyvät kokeilemassa tuotteita myymälöissä ja tilaavat sitten nettikaupoista samat tuotteet. Ja säästävät melkoisesti.

Eikä mikään ihme että tilaavat - kivijalkamyymälät pystyvät harvoin tarjoamaan mitään muuta lisäarvoa asiakkaille kuin mahdollisuuden sovittaa tuotteita.

Usein vaatekaupoissa myyntityö jääkin kassakoneen käyttöön ja asiakkaan tarpeet unohtuvat täysin. On hyvin helppoa asiakkaana vierailla myymälässä olematta missään kontaktissa “myyjiin". Henkilökunta lähinnä viikkaa vaatteita. Joskus joku kysäisee sattumalta “oisiksä tarvinnu apua?" tai “etsiksä jotain tiettyä?". Kielteinen vastaus lopettaa kommunikoinnin täysin. Hyvä myyjä seuraisi taustalla hetken pyörimistäni kaupassa ja tekisi johtopäätöksen tarpeistani sen perusteella. Verkkokauppasovellus osaa sen jo.

Toisaalta monet kuluttajat kertovat vihaavansa vaatteiden sovittamista kauppojen ahtaissa sovituskopeissa ja tilaavat siksi netistä - sovitus hoituu kotona ja vaatteet voi usein palauttaa maksutta mikäli ne eivät istu. Herääkin kysymys, miksi vaate-kaupat eivät paranna palvelujaan, jos kuluttajat ravaavat mieluummin posteissa palauttamassa vääriä netti-tilauksiaan kuin ostaisivat kerralla oikeankokoisia vaatteita myymälöistä?

Miksei sovittamisesta tehdä miellyttävämpää vaikka koppien kokoa kasvattamalla? Miksi asiakkaan täytyy itse kantaa vaatteet koppiin? Miksi asiakkaan täytyy itse käydä etsimässä sopivampi koko? Eikö kaikki tämä kuulu myymälän henkilökunnalle?

Innovaatiot loistavat nykyään käytännössä kokonaan poissaolollaan kivijalkamyymälöissä - muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. NOMO). Suomessa vaatekaupathan ovat olleet kuluttajan näkökulmasta samanlaisia ties kuinka monta kymmentä vuotta - samat vaaterekit, pinot ja sovituskopit. Viettäisin ainakin itse usein aikaa kaupassa paljon kauemmin, jos minulle tarjottaisiin esim. kahvikuppi hyvää espressoa. Tai miksi en voisi varata tuotteita myymälän verkkopalvelusta etukäteen sovitettavaksi - henkilökunta voisi kerätä ne valmiiksi odottamaan ja huolehtia takaisin paikoilleen kun olen käynyt myymälässä. Etukäteistilaus opettaisi myymälän järjestelmälle mitä yleensä etsin ja verkkokauppa oppisi suosittelemaan minulle kiinnostavaa ostettavaa. Ruokakauppahan ottaa tällä mallilla jo ensiaskeleitaan.

Tai miksei asiakas voisi kokeilla tuotteita myymälässä ja tilata myymälän verkkokaupasta - myymälä ei tarvitsisi niin paljon vuokratilaa vaan bisnes pyörisi syrjäisemmän varaston kautta jolloin asiakkaalle voitaisiin myydä halvemmalla.

Kivijalkamyymälöiden vaatekaupassa on kaiken kaikkiaan vielä valtavasti käyttämätöntä potentiaalia varsinkin kun verkkokaupat otetaan niiden rinnalle eikä yritetä korvata niillä perinteisempää toimintaa yhdellä rysäyksellä.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.