Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiketoiminta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiketoiminta. Näytä kaikki tekstit
Moderni palaveri suuntaa eteenpäin - fasilitoidusti
Palaverit ja kokoukset on eri medioissa tuomittu vähintäänkin ajanhukaksi – eniten julkisuutta lienevät saaneet 925-hanke sekä EVA:n Työväen teatteri-pamfletti.
Kärjistäen sanottuna palavereihin kutsutaan kaikki, jotka saattavat jotenkin liittyä palaverin teemaan, agenda on korkeintaan pari ranskalaista viivaa passiivimuodossa, valmistautuminen on olematonta ja suurin osa ajasta menee monen kohdalla kännykän räpläämiseen. Kukaan ei johda tai ohjaa palaveria ja muistiinpanoja tehdään satunnaisesti - eikä niitä todellakaan jaeta muille.
Palaverit kestävät tyypillisesti aina tunnin, josta suurin osa käytetään taaksepäin katsomiseen; mitä on tehty, missä mennään ja niin edelleen. Viimeisen 10 minuutin aikana fokus siirretään kiireessä seuraaviin askeliin. Käytännössä palaveri joudutaan lopettamaan 5 minuuttia etuajassa, jotta osallistujat ehtivät seuraavaan istuntoon ajoissa.
Etäneuvotteluissa tilanne kärjistyy vielä entisestään osallistujien surffatessa koneillaan palaverin aikana ties missä.
Oltiin palaverista mitä mieltä tahansa, tietyt asiat täytyy kuitenkin saada käsiteltyä yhteisesti - siitä ei pääse mihinkään. Ammattimainen fasilitointi tuo monesti selkeästi lisää tehokkuutta tekemiseen ja auttaa kääntämään katseen eteenpäin palavereissa, joissa aika on aiemmin käytetty taustapeiliin vilkuiluun.
Moderni fasilitaattori hyödyntää liiketoiminnan sosiaalisen median palveluita hyväkseen. Esimerkiksi katselmointia, arviointia ja priorisointia kaipaavat asiat voidaan käsittellä etukäteen ajasta ja paikasta riippumatta päätöksiin asti, jolloin palaverin aikana näitä asioita ei tarvitse enää käsitellä. Yhteinen aika voidaan käyttää eteenpäin katsomiseen sekä esimerkiksi yhdessä ideointiin.
Huomionarvoista on myös, että kaikista asioista ei tarvitse järjestää palaveria. Yrityssome-ratkaisujen avulla vaikkapa tiimin yhteinen näkemys tietystä asiasta on mahdollista muodostaa verkossa ohjatusti ajasta ja paikasta riippumattomasti, mikä osaltaan vapauttaa aikaa niille palavereille, joissa kaikkien on oikeasti oltava läsnä. Aikaa säästyy ja parhaimmillaan myös matkakulut pienenevät.
Teknologia ei kuitenkaan yksin ratkaise mitään ja organisaation kulttuurin onkin oltava ratkaisua tukeva. Fasilitoinnin puuttuessa yhteistyö verkossa voi mennä aivan yhtä turhanpäiväiseksi sekoiluksi kuin kasvotusten pidettävä palaverikin. Osaavan fasilitaattorin apuvälineenä online-työkalut tuovat kuitenkin merkittävän lisäarvon tehostamalla tekemistä sekä automatisoimalla dokumentointia.
Asioiden käsittely verkossa ei tapahdu itsestään vaan toiminnan täytyy olla sekä ohjattua, myös tavoitteellista; jollain on oltava näkemys tavoitteista ja miten erityisesti miten se saavutetaan. Osallistujien sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on niin ikään keskeisesessä roolissa asianmukaista viestintää ja muita johtamisen perusasioita unohtamatta.
Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
Kärjistäen sanottuna palavereihin kutsutaan kaikki, jotka saattavat jotenkin liittyä palaverin teemaan, agenda on korkeintaan pari ranskalaista viivaa passiivimuodossa, valmistautuminen on olematonta ja suurin osa ajasta menee monen kohdalla kännykän räpläämiseen. Kukaan ei johda tai ohjaa palaveria ja muistiinpanoja tehdään satunnaisesti - eikä niitä todellakaan jaeta muille.
Palaverit kestävät tyypillisesti aina tunnin, josta suurin osa käytetään taaksepäin katsomiseen; mitä on tehty, missä mennään ja niin edelleen. Viimeisen 10 minuutin aikana fokus siirretään kiireessä seuraaviin askeliin. Käytännössä palaveri joudutaan lopettamaan 5 minuuttia etuajassa, jotta osallistujat ehtivät seuraavaan istuntoon ajoissa.
Etäneuvotteluissa tilanne kärjistyy vielä entisestään osallistujien surffatessa koneillaan palaverin aikana ties missä.
Oltiin palaverista mitä mieltä tahansa, tietyt asiat täytyy kuitenkin saada käsiteltyä yhteisesti - siitä ei pääse mihinkään. Ammattimainen fasilitointi tuo monesti selkeästi lisää tehokkuutta tekemiseen ja auttaa kääntämään katseen eteenpäin palavereissa, joissa aika on aiemmin käytetty taustapeiliin vilkuiluun.
Moderni fasilitaattori hyödyntää liiketoiminnan sosiaalisen median palveluita hyväkseen. Esimerkiksi katselmointia, arviointia ja priorisointia kaipaavat asiat voidaan käsittellä etukäteen ajasta ja paikasta riippumatta päätöksiin asti, jolloin palaverin aikana näitä asioita ei tarvitse enää käsitellä. Yhteinen aika voidaan käyttää eteenpäin katsomiseen sekä esimerkiksi yhdessä ideointiin.
Huomionarvoista on myös, että kaikista asioista ei tarvitse järjestää palaveria. Yrityssome-ratkaisujen avulla vaikkapa tiimin yhteinen näkemys tietystä asiasta on mahdollista muodostaa verkossa ohjatusti ajasta ja paikasta riippumattomasti, mikä osaltaan vapauttaa aikaa niille palavereille, joissa kaikkien on oikeasti oltava läsnä. Aikaa säästyy ja parhaimmillaan myös matkakulut pienenevät.
Teknologia ei kuitenkaan yksin ratkaise mitään ja organisaation kulttuurin onkin oltava ratkaisua tukeva. Fasilitoinnin puuttuessa yhteistyö verkossa voi mennä aivan yhtä turhanpäiväiseksi sekoiluksi kuin kasvotusten pidettävä palaverikin. Osaavan fasilitaattorin apuvälineenä online-työkalut tuovat kuitenkin merkittävän lisäarvon tehostamalla tekemistä sekä automatisoimalla dokumentointia.
Asioiden käsittely verkossa ei tapahdu itsestään vaan toiminnan täytyy olla sekä ohjattua, myös tavoitteellista; jollain on oltava näkemys tavoitteista ja miten erityisesti miten se saavutetaan. Osallistujien sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on niin ikään keskeisesessä roolissa asianmukaista viestintää ja muita johtamisen perusasioita unohtamatta.
Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
Vaatekauppa 2.0 - Miten vaateliikkeet voisivat hyödyntää verkkoa?
Helsingin Sanomien toimittaja Matti Tyynysniemi arveli kolumnissaan verkkokaupan tappavan kivijalkakaupat eritysesti vaatealalla - asiakkaat kun käyvät kokeilemassa tuotteita myymälöissä ja tilaavat sitten nettikaupoista samat tuotteet. Ja säästävät melkoisesti.
Eikä mikään ihme että tilaavat - kivijalkamyymälät pystyvät harvoin tarjoamaan mitään muuta lisäarvoa asiakkaille kuin mahdollisuuden sovittaa tuotteita.
Usein vaatekaupoissa myyntityö jääkin kassakoneen käyttöön ja asiakkaan tarpeet unohtuvat täysin. On hyvin helppoa asiakkaana vierailla myymälässä olematta missään kontaktissa “myyjiin". Henkilökunta lähinnä viikkaa vaatteita. Joskus joku kysäisee sattumalta “oisiksä tarvinnu apua?" tai “etsiksä jotain tiettyä?". Kielteinen vastaus lopettaa kommunikoinnin täysin. Hyvä myyjä seuraisi taustalla hetken pyörimistäni kaupassa ja tekisi johtopäätöksen tarpeistani sen perusteella. Verkkokauppasovellus osaa sen jo.
Toisaalta monet kuluttajat kertovat vihaavansa vaatteiden sovittamista kauppojen ahtaissa sovituskopeissa ja tilaavat siksi netistä - sovitus hoituu kotona ja vaatteet voi usein palauttaa maksutta mikäli ne eivät istu. Herääkin kysymys, miksi vaate-kaupat eivät paranna palvelujaan, jos kuluttajat ravaavat mieluummin posteissa palauttamassa vääriä netti-tilauksiaan kuin ostaisivat kerralla oikeankokoisia vaatteita myymälöistä?
Eikä mikään ihme että tilaavat - kivijalkamyymälät pystyvät harvoin tarjoamaan mitään muuta lisäarvoa asiakkaille kuin mahdollisuuden sovittaa tuotteita.
Usein vaatekaupoissa myyntityö jääkin kassakoneen käyttöön ja asiakkaan tarpeet unohtuvat täysin. On hyvin helppoa asiakkaana vierailla myymälässä olematta missään kontaktissa “myyjiin". Henkilökunta lähinnä viikkaa vaatteita. Joskus joku kysäisee sattumalta “oisiksä tarvinnu apua?" tai “etsiksä jotain tiettyä?". Kielteinen vastaus lopettaa kommunikoinnin täysin. Hyvä myyjä seuraisi taustalla hetken pyörimistäni kaupassa ja tekisi johtopäätöksen tarpeistani sen perusteella. Verkkokauppasovellus osaa sen jo.
Toisaalta monet kuluttajat kertovat vihaavansa vaatteiden sovittamista kauppojen ahtaissa sovituskopeissa ja tilaavat siksi netistä - sovitus hoituu kotona ja vaatteet voi usein palauttaa maksutta mikäli ne eivät istu. Herääkin kysymys, miksi vaate-kaupat eivät paranna palvelujaan, jos kuluttajat ravaavat mieluummin posteissa palauttamassa vääriä netti-tilauksiaan kuin ostaisivat kerralla oikeankokoisia vaatteita myymälöistä?
Miksei sovittamisesta tehdä miellyttävämpää vaikka koppien kokoa kasvattamalla? Miksi asiakkaan täytyy itse kantaa vaatteet koppiin? Miksi asiakkaan täytyy itse käydä etsimässä sopivampi koko? Eikö kaikki tämä kuulu myymälän henkilökunnalle?
Innovaatiot loistavat nykyään käytännössä kokonaan poissaolollaan kivijalkamyymälöissä - muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. NOMO). Suomessa vaatekaupathan ovat olleet kuluttajan näkökulmasta samanlaisia ties kuinka monta kymmentä vuotta - samat vaaterekit, pinot ja sovituskopit. Viettäisin ainakin itse usein aikaa kaupassa paljon kauemmin, jos minulle tarjottaisiin esim. kahvikuppi hyvää espressoa. Tai miksi en voisi varata tuotteita myymälän verkkopalvelusta etukäteen sovitettavaksi - henkilökunta voisi kerätä ne valmiiksi odottamaan ja huolehtia takaisin paikoilleen kun olen käynyt myymälässä. Etukäteistilaus opettaisi myymälän järjestelmälle mitä yleensä etsin ja verkkokauppa oppisi suosittelemaan minulle kiinnostavaa ostettavaa. Ruokakauppahan ottaa tällä mallilla jo ensiaskeleitaan.
Tai miksei asiakas voisi kokeilla tuotteita myymälässä ja tilata myymälän verkkokaupasta - myymälä ei tarvitsisi niin paljon vuokratilaa vaan bisnes pyörisi syrjäisemmän varaston kautta jolloin asiakkaalle voitaisiin myydä halvemmalla.
Kivijalkamyymälöiden vaatekaupassa on kaiken kaikkiaan vielä valtavasti käyttämätöntä potentiaalia varsinkin kun verkkokaupat otetaan niiden rinnalle eikä yritetä korvata niillä perinteisempää toimintaa yhdellä rysäyksellä.
Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.